Näkyvyys
Näkyvyys kuvaa sitä kuinka kaukaa tumma kohde voidaan erottaa vaaleaa taustaa vasten. Kirkkaalla säällä puhtaassa ilmassa voi erottaa kymmenien kilometrien päässä olevan kohteen, kuten vuorenrinteen. Suurkaupungeissa taas näkyvyys voi saastesumun takia pudota satoihin metreihin tai joskus huomattavasti sen allekin. Heikentynyt näkyvyys on riski erityisesti meri- ja lentoliikenteessä ja vaikuttaa ihmisten viihtyvyyteen.
Osuessaan hiukkasiin osa valonsäteistä eksyy pois reitiltään valonlähteestä vastaanottajalle. Näin hiukkaset vaimentavat valoa ja siten huonontavat näkyvyyttä. Optinen tiheys kuvaa aerosolin kykyä vaimentaa valoa, se riippuu hiukkasten pitoisuudesta ja optisista ominaisuuksista.
Tehokkaimmin valoa vaimentavat 0.1 – 2 μm kokoiset hiukkaset, jotka siten ovat ilmakehän näkyvyyden kannalta avainasemassa. Sama määrä vettä 1 μm kokoisina hiukkasina (sumuna) vaimentaa valoa tuhat kertaa tehokkaammin kuin sadepisaroina (> 1 mm) ja miljoona kertaa tehokkaammin kuin vesihöyrymolekyyleinä. Näkyvyyden parantamiseksi on siis vähennettävä ennen kaikkea akkumulaatiomoodin hiukkasia.
Kuva 1. Sumupisarat huonontavat näkyvyyttä. (Kuva E.-M. Kyrö)
Kuva 2. Näkyvyys Etelämantereella (vasen) ja New Delhissä, Intiassa (oikea). Etelämantereella, jossa ilma on puhdasta ja hiukkaspitoisuudet pieniä, 25 km päässä oleva kohde erottuu selvästi. New Delhissä, jossa liikenne, ruoanlaitto ja muu ihmisen toiminta aiheuttaa hiukkaspäästöjä, näkyvyys on alle 2.5 km.