Aerosolihiukkasten kemiallista koostumusta voidaan määrittää suodattimille tai impaktorilevyille kerätyistä näytteistä. Näytteiden analysointi on kuitenkin yleensä hidasta ja aikaresoluutio parhaimmillaankin vain tunteja, usein päiviä. Suodatinnäytteiden kokoresoluutio on lisäksi heikko tai olematon. Hiukkaset voivat koostua lukuisista komponenteista, joista vain osa pystytään analysoimaan. Koostumuksen määrittäminen pienhiukkasista on vähäisen massan takia vaikeaa tai kallista, joten usein tyydytään havainnoimaan koostumusta epäsuorasti esimerkiksi hiukkasten haihtuvuuden tai liukoisuuden, ja niissä tapahtuvien muutosten avulla.

Yksittäisten hiukkasten koostumus voidaan mitata aerosolimassaspektrometrilla (AMS). Se määrittää ensin hiukkasen koon, jonka jälkeen hiukkanen höyrystetään ja johdetaan massaspektrometriin. Yleensä joudutaan kuitenkin tinkimään joko kokoinformaatiosta tai analysoitavien yhdisteiden määrästä. Pienin AMS:lla mitattava koko on noin 10 nm.

Kuva 1. Suodatinkeräystä SMEAR-asemalla Hyytiälässä. (Kuvaaja: K. Lehtipalo)

Facebook

Del.icio.us

Digg

Reddit

Stumble

Myspace