Raskasmetallit ja hiukkaset
Metallialkuaine luokitellaan raskasmetalliksi, jos sen tiheys ylittää 5000 kg/m3. Raskasmetalleja on luonnostaan kallioperässä, maaperässä, kasveissa ja eläimissä. Metallit voivat olla eri muodoissa: mineraaleina, veteen liuenneina ioneina, suoloina tai kaasuina. Ne voivat myös sitoutua orgaanisiin tai epäorgaanisiin molekyyleihin tai kiinnittyä pienhiukkasiin. Eliöstölle osa raskasmetalleista on pieninä määrinä elintärkeitä hivenaineita, mutta liian suurina määrinä myrkyllisiä; toiset raskasmetallit ovat myrkyllisiä tai haitallisia jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Raskasmetalleilla on taipumus kerääntyä elimistöön ja rikastua ravintoketjussa. Kuvassa 1 on esitetty kaavio raskasmetallien kierrosta ravintoketjun kautta eläimiin ja ihmisiin.
Kuva 1. Raskasmetallien kulkeutuminen ravintoketjussa.
Ympäristön kannalta ongelmallisimpia raskasmetalleja ovat elohopea, lyijy ja kadmium. Raskasmetalleja pääsee ympäristöön sekä ihmisen toiminnan että luonnollisten prosessien seurauksena. Merkittävä osa ihmisen tuottamista raskasmetalleista päätyy ympäristöön ilmakehän pienhiukkasten mukana pääasiallisesti kolmesta lähteestä: fossiilisten polttoaineiden poltosta, metallien tuotannosta sekä jätteiden poltosta. Lyijypäästöt ovat viime vuosina kuitenkin selvästi vähentyneet lyijyttömän bensiinin käyttöönoton ansiosta.
